Dan. Ekwallin 'Walitus wirsi' on Projekti Lönnrotin julkaisu n:o 3851.
E-kirja on public domainissa sekä EU:ssa että sen ulkopuolella, joten
emme aseta mitään rajoituksia kirjan vapaan käytön ja levityksen
suhteen.

Tämän e-kirjan ovat tuottaneet Tuula Temonen ja Projekti Lönnrot.




WALITUS WIRSI,

Sen surkian tuli-palon ylitse, joka
Turun kaupungin häwitti sinä 4  ja 5 päiwänä
Syyskuusa 1827. Kokoon pandu


Kirj.

DAN. EKWALL




Waasassa,
Prändätty C.A. Londicerilda,
1829.




Jer. Wal. W. 4:11

Herra on Zionisa tulen sytyttänyt, joka
myös hänen perustuksensa polttanut on.




W. k. N:o 252 Jesus ystäwän on paras


1. Ilon ääni itkuun muuttui,
Auran autiall' rannalla.
Wartia Zionisa suuttui,
Holhomasta armolla,
Syndi-kansaa onnetoinda:
Tulen tuiman lähetti,
Nöyryttämään surutoinda
Kaupungita peräti.

2. Kauwan säästi sinua Herra
Turku tuima, ynsiä!
Jonga tähden rohkeudella
Harjoittelit syndiä,
Tainpa tähden witsa raskas
Hartioilles langisi:
Tainpa tähden monda raskas
Hartioilles langisi
Tainpa tähden monda lastas
Koston mutaan raukeisi.

3. Niinkuin Salemita muinen
Herra usein rangaisi:
Niin sun Turku surutoinen
Syndis nuorat katkaisi,
Nuoruudesas, Herra hurskas
Witsauksell' monella;
Waan, ah! kangia oli niskas
Nyt sä kaaduit todella.

4. Nyt sun kruunus, kauneudes,
Walos poijes siirrettiin,
Kuuluisa se jaloudes
Nimes korkee pimettiin.
Nyt sun kulda-lähtees kuiwuit.
Weisun tytöt waikenit,
Woimas jalot kaikki uuwuit,
Paimenes pois pakenit.

5. Niinkuin Paradiisi muinen,
Mailman ensi kaunistus,
Olit Turku suuren Suomen
Alku, walo, wahwistus.
Niinkuin Babel aikanansa,
Itäisen maan kerskaus,
Olit Turku, Suomen maasa,
Kansan heikon herraus.

6. Aamu ruskon kirkkautta,
Ikäwyydell' muistellaan,
Koska pilwi päiwän muuttaa
Mustax: niin nyt katsellaan
Sinua, Turku, Suomen saaren
Aamu ruskon kukkulaa,
Yli wiiden sadan wuoden
Suomen syngiän waloa.

7. Kuului Unikangarella
Äsken äänet suloiset,
Kellot, uruut jaloudella
Käskyy Herran julistit,
Niinkuin Zionisa muinen;
Nyt he jätit hywästi
Sinun, Turku surutoinen,
Ettes kuullut nöyrästi.

8. Niinkuin wiisaan Salomonin
Linna, Templin rinnalla,
Kahdell' kukkulall' Zionin,
Äsken Auran rannalla,
Pyhyyden ja wiisauden
Templit seisoit jalosti;
Kuulen ah! nyt äänen uuden
Holwit huokaa huonosti.

9. Tyrin sisar rikkaudesa
Weli wiisaan Athenan,
Olit Turku Isäis maasa
Ihmell ilmeis monen maan:
Kauwas kuului sanomasi,
Kauwas loisti kunnias,
Ehtoos kaiku, ah! kajasi
Wiimeis kerran — yö on taas

10. Prameuttos moni Förstt
Katsoi kateudella,
Ilo äändäs moni leski
Eipä woinut kuulella:
Nyt ah! Lazarus jo huokaa,
Auran tytär, ylitses,
Korpit Elian sois ruokaa
Tuowans sinun lapsilles.

11. Imettäwä olit äiti
Suomen suwun lapsille,
Taidon siemenen myös heitti
Kätes kauwas kansoille:
Nyt ah! kuuluu molemmista.
Huokaa — kuka lohduttaa!
Ero tuli Rachelista,
Murheen poika walittaa.

12. Auran aamu, ehto tähti!
Ajallas niin suloinen,
Nosneen kadonenen nyt nähty,
Olkoon muistos iloinen
Niille, jotka walos kauniin
Ajallansa huomaisit.
Salemista Bethlehemiin
Wiisaat waloo seuraisit.


Nämät wiimeiset sanat, wertauksen tawalla sanotut, tarkoittawat Turun
Akademian ja sen Opettajain muuttamista Helsingin Kaupungiin, joka
Turun palon jälkeen tapahtui.


